Pieniä huomioita

Pikkuasiat jaksavat yllättää. En ole vielä aivan turtunut arkipäivän ihmeellisyyksiin, joten merkitään muistiin seuraavia tilanteista irroitettuja havaintoja:

Kiinalaiset pitävät huolta terveydestään. On yleisesti tiedossa, että takaperin kävelyllä ja käsien taputtamisella on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Vastaani on tullut sekä kadulla että punttisalin juoksumatolla takaperin astelevia kaupunkilaisia. Onpa kerran tullut vastaan puistossa takaperin kävelevä käsiään paukuttava mummokin.

Kuulokkeiden käyttö on epämiellyttävää. Minun syntymääni edeltävien kuorobiisien kuuntelu iltakävelyllä sen sijaan on miellyttävää. Tämän seurauksena iltaisin kaduilla guljailee varttuneempaa väkeä patterimankka taskussa ja äänenvoimakkuus kohtuuttoman korkealla levittämässä perinteisen kuorolaulun ilosanomaa. Jää sitten molemmat kädet vapaaksi vaikka sen lintuhäkin kantamiseen.

Pöytäliinoja en ole kovin monessa paikassa tavannut. Syykin on selvinnyt: pöydälle päätyvät kalutut luunkappaleet ynnä muut ruuanjämät. Hain kerran lautasen pöytään tarkoitusta varten. Paikallinen kaveri tokaisi: "Oho, hyvä idea, ollaanpa sitä hienoina."

Kaupasta on turha etsiä juustoa. Ja miesten ei kannata lähteä Kiinaan deodoranttiostoksille. Suklaa ynnä muut länsimaalaisten herkut ovat naurettavan kalliita.

Kauppaan nyt ei muutenkaan oikeastaan kannata vaivautua, sillä kaikki ostavat kuitenkin kaiken netistä. Ihan kaiken aina vessapaperista kuivattuihin hedelmiin ja SIM-kortteihin.

Monet symbolit ovat täällä erilaisia. Vai mitä kuvittelette kuvassa näkyvien kirkkaiden hyrrien tarkoittavan? Kuva on hieman heikko, mutta siinä näkyy liikkeen ovien molemmin puolin olevat valtavat valopylväät. Pylväiden sisällä on sylinteri, johon on painettu spiraali. Väkkyrä pyörii ja välkkyy kuin 80-luvun videopeli.

Helppo! Se on tietysti parturi-kampaamo. Ja tuollaiset on likimain jokaisen kampaamon edessä. Niinpä ei ole ihme, mitä paikallinen toveri tokaisi: "Mitä? Eikö tämä olekaan maailmanlaajuinen tapa?"

Väliaikakatsaus

Vuodenvaihteen molemmin puolin vietin lomaa kotoisassa Suomessa. Oli mukavaa muun muassa:

• syödä veitsellä ja haarukalla esimerkiksi hirvipaistia
• käydä saunassa
• keskustella ilman kielitaitorajoitteita
• tavata tuttuja ihmisiä ja juoda litratolkulla kahvia

Viiden kuukauden pätkä Kiinassa vilahti ohi melkein luvattoman nopeasti. Tunnelma on hieman sama kuin Venäjällä vaihdossa ollessani joulun aikaan: jos nyt pitäisi muuttaa takaisin Suomeen, homma loppuisi aivan liian nopeasti kesken.

Nyt on siis totuttelu- ja opetteluvaihe ainakin osin takanapäin. Kielitaitoon en ole ehtinyt panostaa ihan niin paljon kuin olisin halunnut. Toistaiseksi olen opiskellut omin nokkineni ja treenaillut sitten esimerkiksi viikonloppuisin taksikuskien kanssa. Taso on nyt sellainen, että pirssi vie kokolailla minne haluan. Saan myös ruokaa ravintolasta.

Seuraavaksi aion alkaa systemaattisemman kielenopiskelun. Realisti pitää kuitenkin olla: työ vie leijonanosan käytettävästä ajasta. Toivottavasti kuintekin kesällä sujuu jo hieman mutkikkaammatkin keskustelut. Merkkivarastoakin voisi hieman kartuttaa.

Kiinalaisiin ihmisiin olen saanut aika mukavasti kontaktia. Maailma heidän silmin näyttäytyy hyvin erilaiselta kuin meille. Ihmiset ovat pääosin olleet todella mukavia ja hyvin kiinnostuneita minusta ja kotimaastani. Jopa niin kiinnostuneita, että viime viikolla lounaalla historiaan perehtynyt työkaveri siteerasi talvi- ja jatkosodassa kaatuneiden lukumääriä.

Vaikka totuttelu- ja opetteluvaihe alkaakin olla takanapäin ja elämä Pekingissä alkaa asettua uomiinsa, en pääse liikaa tuudittautumaan tähän tuttuuteen. Keväällä saattaa nimittäin olla edessä muutto toiselle puolelle maata.

Muuttohommia

Vuoden myötä vaihtui myös asuinpaikka Pekingissä. Uusi kämppä on juuri ja juuri kehäkolmosen sisäpuolella, keskustan koillisnurkalla. Vertailun vuoksi: vanha asunto (ja työpaikka) on vitoskehän eteläpuolella.

Niin, työmatka hieman piteni. Nyt kuljen töihin firman bussilla. Bussi pysähtyy muutaman kerran ja painelee sitten moottoritietä pitkin konttorin pihaan. Bussimatka kestää hieman ruuhkista riippuen 40-50 minuuttia. Siihen päälle vartti kävelyä niin aletaan olla ihan kohtuullisessa työmatkan kestossa. Aiemmin matkaan meni jalan 7 minuuttia.

En siis muuttanut tänne töiden takia. Shaoyaoju on alueena paljon mukavampi kuin teollisuusalue, jolla aiemmin asuin. Nyt kun astun ulos talosta, ympärillä on kauppoja, kahviloita, katukeittiöitä - eli urbaania elämää. Aiemmin oli jääkaappifirman pääkonttori ja pari autokauppaa.

Vuokraan huonetta neljän hengen kimppakämpässä. Yksi toveri lähti kotiinsa Thaimaahan yliopiston luentotauon ajaksi. Lisäksi kämppiksinä ovat minua pari vuotta nuoremmat laosilainen mies ja etelä-kiinalainen nainen.

Mukavaa porukkaa, tulemme hyvin toimeen. Tämä kämppä on hyvä siinäkin mielessä, että kämppikset eivät juuri englantia puhu.