Sadonkorjuuta

Päivälämpötilat sallivat vielä helposti t-paidan ja sortsit, mutta varma merkki syksystä saatiin viime viikolla: Firma jakoi työntekijöille keskisyksyn juhlan kunniaksi laatikollisen leivoksia. Nämä mooncaket ovat hieman makeaan taittuvia kuivahkoja torttuja. Toimivat hyvin kahvin kanssa. Lahja oli tietenkin paketoitu komeaan pakettiin.

Lahjojen makuun kun on päästy, niin tänään tuli lisää: 4.5 litraa pähkinäöljyä ja 5 kg riisiä. Kyllä näillä eväillä kelpaa vetäytyä lomanviettoon. Vapaata on 30.9.-7.10.

Varsinainen juhla on kahdeksannen kuunkierron puolivälissä. Tähän aikaan on sato korjattuna ja luonto näyttää kauniin syysvärityksensä. Tärkeä osa juhlaa on pitää yhteyttä sukulaisiin, jotka asuvat mahdollisesti tuhansien kilometrien päässä.

Nykyään matkustaminen on nopeaa ja vaivatonta, joten monet haluavat mennä kotiseudulle lomanviettoon. Mitä siitä seuraa kun 1.3 miljardia kiinalaista haluaa vaihtaa kaupunkia, jotkut usean otteeseen, viikon aikana? No kauhea kaaos tietenkin.

VR:n verkkopalvelussa oli jotain ongelmia tässä taannoin. No, niin on täälläkin. Viime viikolla näet palvelua koitettiin päivän aikana käyttää useita satoja miljoonia kertoja. Kaatuihan se.Puhelinpalvelut ja asemat ovat myös aivan tukossa.

Kaverit ovat kyselleet mitä aion tehdä lomalla. Ensin suunnittelin reissua johonkin, mutta olen nyt todennut lähes ylivoimaiseksi. Kun sitten vastasin ehkä jääväni Pekingiin, vastaus oli: "Eeiii. Ei tänne voi jäädä. Täällähän on aivan kauhea kaaos silloin."

Ehkäpä siis linnoittaudun asuntooni, nyt kun on kerran varastossa öljyä ja riisiä. Voin samalla herkutella kiinalaisia pataruokia, kuten viime viikonloppuna Chuandixiassa:

Yhden viikonlopun anatomia

Perjantai. Matkalle keskustaan on syytä varata ajanvietettä, sillä matkustamiseen menee julkisilla yhtä kauan kuin VR:llä nopeimmillaan Tampereelta Helsinkiin. Minulla on yleensä mukana joko kirja tai muistilappuja, joissa on etupuolella kiinalaisia kirjoitusmerkkejä ja kääntöpuolella ääntämisohje ja käännös.

Illalliseksi söimme hot pot -setin. Pöytään integroidulla keittolevyllä pidetään liemi kuumana, ja siihen lisäillään piiku hiljaa ohuita lihasiivuja ja kasviksia. Varsinainen ruuan kypsennys on siis ulkoistettu asiakkaalle. Meidän padassa oli mukana lammasta, ja pöytään kannettiin myös kasa erilaisia vihanneksia ja nuudeleita. Ruoka oli todella hyvää, ja safkan haudutteleminen on kivaa oheistoimintaa. Iltasella menimme vielä Huohai-järven rantakaduille. Sieltä löytyi tällä kertaa biljardipöydällä varustettu kattoterassi.

Lauantaina vuorossa oli ankaraa kiinan opiskelua. Ensin teoriaa tietokoneen ääressä ja sitten käytännön harjoittelua, kun lähdin kämppiksen kanssa salille. Illalla kokkasimme (no, muut kokkasivat ja minä katselin) kunnon menun ja ruuan päälle otettiin toki muutama erä Mahjongia. Moukan tuurilla heti ensimmäisessä pelissä pääsin kajauttamaan ilmoille ensimmäisenä huudon "Hu!". Käsi oli täysi, ja kierros loppui minun osaltani siihen.

Jo vähän aikaa olen ollut kiusallisen tietoinen siitä, että miunun pitäisi käydä parturissa. Mieleen vaan väkisin tulee se, kun Venäjällä kävin parturissa ensimmäisen kerran. Ei mennyt hyvin.

Sunnuntaina otin härkää sarvista ja lähdin kämppiksen kanssa asioille. Hiustenleikkuu olikin valitussa salongissa tarkkaan harkittu kokonaisuus. Aivan aluksi hiukset pestään ja päänahka hierotaan. Tämän jälkeen tulee vielä niska-hartia-kasvohieronta, ja asiakas on valmis leikkuuvaiheeseen.

Maestro oli ylpeä ammattitaidostaan ja totesi tulkkina toimineelle kämppikselleni tietävänsä kyllä melko todennäköisesti, mitä pitää tehdä. Annoin vapaat kädet. Ja kyllähän hän työnsä osasi. Leikkauksen jälkeen hiukset pestään ja käsitellään uudestaan, minkä jälkeen maestro tarkastaa vielä jäljen ja antaa loppusilauksen.

Kontrasti Venäjällä koettuun kynintään oli siis valtava. Ja hemmottelusessiolle tuli hintaa vähemmän kuin bussimatkalle Otaniemestä keskustaan.