Herätyskello pärähtää 5:45. Hotellihuoneessa on tunkkainen ja kostea ilma. Matkanjohtaja ilmoitti illalla, että bussi hakee meidät kuudelta hotellista lentokentälle. Minä istun lähtovalmiina sängyn päädyssä, huonetoverini haukottelee ja selittää: "Ei se sitä tarkoita, että oikeasti kuudelta lähdettäisiin. Mennään nyt ainakin ensin aamupalalle."
Tavallaan helpotun. Alkuperäisellä aikataululla lentokentällä odottelua olisi näet varsin mukavat neljä tuntia. Matkalla Wuxista Sanyaan kentällä oli odotteluaikaa varattu mukavat kolme tuntia. Kiva kun joku muu on tehnyt järjestelyt ja aikataulut.
Syksy on lomaaikaa. Ensin on zhongqiujie, eli keskisyksyn juhla. Joka juhlalla on oma ruokansa, ja syksyllä kuukakut, jos tuo nyt on oikea käännös moon cakelle, ovat todella in. Leivokset pakataan mitä koreimpiin paketteihin ja niitä annetaan sukulaisille ja yrityslahjoina. En kovin perusta ko. herkusta, mutta tänä vuonna tarjolla oli myös jäätelötäytteisiä versioita ja ne kyllä toimivat.
Vietin kuukakkujuhlaa työpaikan järjestämällä matkalla kiinalaisten tropiikkiin, Hainaniin. Kaupunki itsessään ei juuri vakuuttanut, ellei kala- ja äyriäisruokia lasketa. Ensin ostetaan torilta kalat, katkaravut yms., minkä jälkeen haetaan ravintola, joka valmistaa ne ruuaksi. Näppärää ja huokeaa.
Yhden päivän vietimme pienellä saaralle Hainanin kainalossa. Heti aamusta lautalle johtavassa jonontapaisessa muodostelmassa oli satoja ihmisiä. Saarella sai harrastaa monenlaista vesiurheilua sukelluksesta vesijetteihin. Kävimme kaverin kanssa pinnan alla katsomassa muovipusseja ja kahta meduusaa. Samalla ihailin kiinalaista rantamuotia. Kauden kuumin juttu on "face-kini".
Osa rannoista oli hotellin yhteyteen rakennettuja. Rantatuoliparin sai vuokrata kohtuullisella 40 euron tuntitaksalla. Kaupan päälle pari pulloa vettä ja valokuva. Sama meininki oikeastaan leimasi koko pikkusaarta sekä Sanyaa. Kohtuuttomat hinnat kohtuuttoman heikoista rannoista ja fasiliteeteista.
Viimeisenä iltana kävimme ostamassa tuliaisia. Hedelmät Hainanissa ovat ensiluokkaisia. Pitkän tinkaamiseen jälkeen teimme kaupat: 9 hengen porukkamme osti mukaan rapiat 150 kiloa mangoja. Hedelmät pakattiin lentorahtia varten ja riksakuski kelkkoi lastin hotellille.
Ensi kerralla, jos sellainen tulee, suuntaan ehdottomasti saaren sisäosiin, missä asuu saaren alkuperäisiä asukkaita. Rantalomille parempia paikkoja löytyy naapurimaista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti